Aihe: Elämänmeno
Laurilla on valtava urakka opettaa sukua lausumaan oikein Malahide, Dublin, bus ja muita tärkeitä sanoja. Opetusmetodina on karjua sanojen oikea lausumistapa, yleensä silmät kiinni. Eli kaikki tännepäin tulijat, jos tarvitsette englannin lausumiseen tukea, Seaburysta löytyy ankara, mutta oikeudenmukainen opettaja, 5-vuotiaan tarmolla.
Lauri on kunnostautunut nukkumalla omassa huoneessaan, ja omassa sängyssään. Jokaisesta yöstä sitten tienaa euron. Viimeiset yöt poika on nukkunut 11-12 tuntia, niin väsyttävää on huolehtia ukin riittävästä ulkoilusta. Lauri käy parhaimmillaan kolme kertaa päivässä puistossa leikkimässä ja pelaamassa jalkapalloa. Ukki ja isi ulkoilevat pojan kanssa, minä laiskana nukun päivät pitkät. (yövuoroissa taas, 8pm-8am, plus matkat päälle, noin 14-tuntia)
Huomenna aion pitää vapaapäivän, kun niin lukee työvuorotaulukossa. Täällä vapaapäivä on siis myös sellainen päivä, kun aamulla pääsee valvomasta kello 8. Ja sitten oli ilmoitustaululla NOTE, kaikkien hoitajien on pakko osallistua haavahoidon koulutukseen kello 2pm. Hei haloo, yövuorolaisille kohtuutonta käskeä heräämään siihen aikaan, ja tunnin palkalla en vapaapäivääni myy!
Huomenna siis suuntaamme Tescolle ostamaan mutakakkua, kun Lauri siitä niin haaveili tänään, ja kermavaahtoa päälle!
A-K
Kävin suorittamassa eilen pakollisen elvytyskurssin (CPR-training)Santryssa.Meiltä töistä oli sinne lähetetty kolme henkeä, ja tarkoituksena oli mennä Manuelin autolla. Soittelin kyseiseen paikkaan vielä ennen lähtöä työpaikalta, kun olin unohtanut karttakirjan kotiin. En sitten ollut yhtään varma oikeasta suunnasta edes, ja kun selvisi, ettei Manuel saa ajaa moottoritietä, kun on L-lupalainen, päätimme mennä taksilla. Loppujen lopuksi taksikin joutui soittamaan kurssipaikkaan löytääkseen oikeaan osoitteeseen, kun ihan pikkaisen epäselvää oli talojen numerointi !
Swordsissa on tietyöt menossa syyskuun loppuun saakka, ja 230 kulkee tavallistakin epäsäännöllisemmin. Käytiin tänään ostoksilla paviljonilla, ja loppujen lopuksi väsyttiin odottamaan bussia. Aika kurjaa odotellan bussia melkein tunnin, kun aikuinen kävelisi kyseisestä paikasta meille alle puolessa tunnissa. Ei vaan voi lähteä 5-veen kanssa kävelemään tuota Swords-roadia, kun siinä ei ole turvallista jalkakäytävää.
Käytiin tänään papan kanssa Dublinissa kiertoajelulla, Markus kävi eilen J:n ja M:n kanssa samaisen reissun. Me lähdettiin papan kanssa ajoissa aamulla, ehdittiin nauttia kahvit ennen ja jälkeen ajelun. Lähdettiin ajelulle punaisella bussilla, ja oluttehtaalla meidän kuski siirsi meidät keltaiseen bussiin. Olemme aiempien lomalaisten kanssa ajelleet vihreällä kiertoajelulla. Vihreän bussin oppaana oli kuski, punaisessa selostus tuli nauhalta, ja keltaisessa jo eläkeikäinen pappa selosteli yläkerrassa istuen mikkiin. Paras on ollut ehdottomasti vihreän bussin kuski, joka lauloi välillä juomalaulua!
A-K
Aihe: Elämänmeno
Lauri tuli kotiin eilen ukin, enon ja pikkuserkun kanssa. Kolme ja puoli viikkoa oli poika lomalla Suomessa, kierteli sukulaisissa ja nautti Suomen uskomattomasta helteestä. Kaikki oli mennyt Pipulla hyvin, poika oli saanut vajaan kilon lisää painoa, ruskettunut ja tukka oli saanut uuden kesämallin.
Kolme ja puoli viikkoa erossa Pipusesta oli avan liian pitkä aika, seuraavilla lomilla taidetaan lähettää poika kahdeksi viikoksi. Oli koti tyhjä ilman Pupustia!
Aivan kuten aiemmin epäilin, ukki on aloittanut pihamme raivaamisen, janoon nääntyneet ruusut ovat saaneet vettä ja lannoitetta, ja takapihan portin saa auki ilman suurta väkivaltaa. Olipahan ukki jo kartoittanut työkaluvarastonikin, ja miettinyt olohuoneen seinän maalaamista. Ja kaikki tämä tapahtui suurinpiirtein yövuoroni aikana!
Tänään laittauduimme toisen aamiaisen jälkeen junaaan, ja matkasimme Brayhin. Reilun tunnin Dart-matkan jälkeen olimme perillä Brayssä, jossa suuntasimme rantaan piknikille, ja nauttimaan auringosta. Lauri ja Mikis (pikkuserkku 13-v) uskaltautuivat veteen, me muut lähinnä nautimme auringosta.
Nyt alakerrassa on joukko väsyneitä mutta onnellisia miehenpuolia, taitaa olla taas katsottavana Uuno-leffa. Minä vetäydyn petiin kera eilisen hesarin ja salmiakin…
A-K
Aihe: Elämänmeno
Edelleen autottomina olemme välttyneet myös siltä, että aina kun tekee mieli roskaruokaa, voi hurauttaa lähimpään mäkkäriin, pitsapaikkaan tai vastaavaan. Olemme sitävastoin tykästyneet kotiinkuljetettuihin intialaisiin, thaimaalaisiin tai kiinalaisiin ruokiin. Hinta-määrä suhde on yleensä ollut todella hyvä, laatukin riittävää, joskus jopa erittäin maistuvaa.
Nytkin sorruin tilaamaan meille myöhäisen päivällisen thaimaalaisesta, Markukselle ankkaa, ja mulle kanaa. Annokset kotiin kuljetettuna, 20 euroa, ja aina on jäänyt melkein puolet seuraavalle päivälle.
Nyt herkuttelemaan, ja sitten lukemaan suomalaista dekkaria. Molemmat maistuu taatusti.
A-K
Aihe: Elämänmeno
Arvatkaa onko ikävä Reuman 6-viikkoista työvuorolistaa, ja etenkin Sarin tekemiä, inhimillisiä suunnitelmia. Teen nyt omasta pyynnöstäni pelkkää yövuoroa, mutta rytmityksestä ei ole tietoakaan. Esim. nyt aloitin työt la yöstä, ja lopetan ke aamuna. To-pe yö on taas vapaa, mutta la-su töitä. Ja su-ma vapaa. Ja samaa rataa jatko. Ja listan saa vaan kahdeksi viikoksi kerrallaan!
Ei sitten voi suunnitella elämäänsä yhtään eteenpäin, ja yhden yön vapaat öiden välillä on silkkaa kiusantekoa. Minä kun en vaihda rytmiä yhden vapaan takia!
Mutta: päivävuoroon en vaihda, ellei joku pakota. Olen ehtinyt öiden aikana lukemaan noin kaksi kirjaa/viikko, pesemään vedenkeittimestä iljettävän määrän likaa/kalkkia, lukemaan lähes kaikki työpaikan memot ja toimintasuunnitelmat, juomaan määräämättömän määrän pikakahvia ja kola-juomia, ja laulamaan joululauluja, suomeksi. Olen tehnyt myös havaintoja ylilentävistä lentokoneista, jotka Dublinin kentälle laskeutuessa tai sieltä noustessa sopivasti kaartavat työpaikkani yltä. Ja tietenkin olen ikävöinyt Lauria!
A-K
Aihe: Elämänmeno
Kuinka paljon kanaa/broileria ihminen voi syödä, päivästä toiseen, ja viikko toisensa perään. Olllaan nimittäin Laurin kanssa aika samoilla linjoilla, vaan kana ja jauheliha kelpaa…
Lauri on siis Suomessa lihapatojen äärellä, ja ainakin saa syödä isin lihapullia. Laurilla kun oli kauan ajatus, että äidin tekemät lihapullat ei ole mistään, isi tekee paljon parempia. (jalostajan lihapullat kastikkeessa, tölkistä) Oli sitten noilla lihapullilla herkutellut.
Ostin eilen kaupasta valmiiksi paistetun kokonaisen kanan, ja tämä oli kyllä oikea kana, eikä broileri. Kanassa oli mukavasti makua ja kokoa, ja tänään lopusta tulee kanasalaatti. En ole pitkään aikaan tehnytkään kanasalaattia, joka on kuitenkin niin helppo ja ruokaisa. Minä kuulun siihen koulukuntaan, joka tekee salaatin riisipohjalla, herne-maissi-paprikaa, tai vastaavia tuoreena, purjoa tai kevätsipulia, ja hyvä sinappinen salaattikastike. Ei vaadi paljoa tekemistä!
Kana täällä maistuu siis ihan hyvältä, mutta samaa ei voi sanoa (ainakaan kaikista) kananmunista. Ja Suomessa kun tottui hyviin, tuoreisiin ja halpoihin kananmuniin. Laurin bravuurina oli munavoin teko, vaan eipä ole noita karjalanpiirakoitakaan näkynyt…
A-K
Vietettiin kaksi päivää ja yksi yö Belfastissa. Matkaan lähdettiin torstaina aamulla yhdeksän aikaan Dublinin lentokentältä. Matka taittui Bus Eireannin kyydissä ja kesti vajaa kaksi ja puoli tuntia. Belfastista olimme varanneet yöpaikan hostellista.
Bussimatka maksoi edestakaisin 18 euroa per henkilö, eli ei paha ollenkaan. Markus oli selvitellyt myös junalippujen hintoja ja aikatauluja, ja bussi oli reippaasti halvempi, ja myöskin aikatauluiltaan kätevämpi.
Hostelli oli melkein keskustassa, ja varaamamme kahden hengen huone oli noin 34 euroa. Iltayön nukuin kun tukki, mutta kahden aikaan tuli yläkerran porukka iltariennoiltaan, ja kesti aika kauan ennen kuin he asettautuivat nukkumaan… Aamulla taas tuli muistutus siitä, miksi emme halua asua keskustassa. Avonaisesta ikkunasta alkoi kuulua heräävän kaupungin äänet (lue meteli) kuuden jälkeen. Ja meillä täällä Malahidessa kuunnellaan silloin lintujen laulua…
Kävimme pakollisella opastetulla kiertoajelulla. Ja koska oli vähän koleaa, meillä oli kahvit mukana. Mutta a) kuski ajoi aika kovaa ja töksähtelevällä tyylillä, b) Markus kuvasi c)kahvimukit oli piripintaan täynnä JÄI KAHVIN NAUTTIMINEN VIIMEISILLE METREILLE.
Belfastissa kiertoajelulla oli erillinen opas, sievä parikymppinen neito. Dublinissa kuski, keski-ikäinen tavallisen näköinen. Dublinin kuski heitti jutut omalla tyylillään, laulaa luritti laulun väliin. Belfastissa neito kertoi liikaa vuosilukuja, ja selkeästi (jonkun kirjoittamaan) valmiiseen tekstiin perustuen. Kumpi siis miellytti enemmän?
Eilen sitten kävimme vielä ottamassa kuvia Itä-Belfastissa, ja sitten tallustimme Odyssey-areenalle syömään. Espanjalaiset tapasit maistuivat hyvälle, ja hinta-laatu-määräsuhde oli paras reissullamme. (Tapasit ja kolat, 13 puntaa)
A-K
Aihe: Elämänmeno
Aina välillä humpsahtaa isompi pätkä aikaa, ettei ehdi tai tule muuten kirjotettua. Lauantaina oli vaihteeksi (teko)syyn vuoro. Tuli muun sälän lomassa lähdettyä Dubliniin kuvia kehittämään ja Englanti-Portugali -matsia katsomaan. Mikäs siinä pubissa matsia katsoessa. Täytyy päästä kulttuurin tavoille, varsinkin näin MM-futiksen aikana.
Paluumatkalla kaveri sai houkuteltua toisen kaverin tupareihin. Väki koostui osapuilleen seuraavista kansallisuuksista: 10 puolalaista, 2 irlantilaista, 1 tsekki, 1 nigerialainen ja 1 suomalainen.
Loistavat kemut! Ruoka oli hyvää (ja sitä oli riittävästi), juomatarjoilu oli kuin parhaassa ravintolassa (lasi täytettiin heti kun pohja näkyi) ja seura hauskaa. Puolalaiset osaavat vieraanvaraisuuden, tuli opittua. Tuskin tulee mietittyä 1999 maaliskuussa Varsovassa syötyä (osittain syömättä jäänyttä) pötsiateriaa ainakaan tämän perusteella.
Kiitokset vain emännille ja isännille Balgriffiniin Dublinin puolelle.
Markus
Aihe: Elämänmeno
Vuokraisäntä palasi lomalta Bulgariasta, ja näytti meille miten tuo vuoden 1978-mallia oleva ruohonleikkuri käynnistetään. Olin jo aiemmin ottanut härkää sarvista, ja ostanut pensasaidan leikkuuta varten puutarhasakset, ja aloittanut aidan leikkuun. No, John-setä sitten katseli leikkaamaani aitaa, ja kommentoi että “ihan kivaa työtä olet tehnyt, mutta ajattelin leikata aidan kartion malliseksi”. Eli nyt odottelen miestä ja bensakäyttöistä pensasleikkuria saapuvaksi, käyhän se vähän helpommin oikealla leikkurilla, kun noilla minun “kynsisaksillani” Silti olen ylpeä aikaansaannoksestani, nyt aita on suhteellisen tasakorkea, eikä rehota jokaiseen suuntaan. Tuohon ruohonleikkuriin en koske, saa Markus hoitaa sen puolen!
Takapihan pensasidan lupasi John leikata syksyllä, kun pensaassa pesivät linnut eivät enää tarvitse suojaa.
Ruusut rehottaa, muistin eilen juuri ukki-papan sanoneen, että kuolleet kukinnot pitäisi leikata/nyppiä pois. Ja löysin Suomesta tänne rahdattua kukkaravinnetta, taidanpa tyrkyttää sitä irlantilaisille ruusuilleni, josko eivät saisi kulttuurisokkia.
Kompostin hoito on nyt jäänyt vähän retuperälle, mutta eilen sitä tarkistelin, ja nyt oli kompostorimme kyljet jo lämpimät, ja tuoksu kompostimainen, ei siis mätä.
Odottelen innolla ukin tänne tuloa, joskohan sitten saisin vähän apuja siihen, mitä uskaltaa tehdä millekin kohdalle pihaa. Mary on selvästi laittanut aikaa pihanhoitoon silloin joskus, sillä esim. etupihalla on eri aikaan kukkivia monivuotisia selvinä ryhminä. Kunhan vaan tunnistaisi ne (ruusu on se piikikäs, ja voikukkakin tunnistetaan) ja osaisi hoitaakin oikein.
A-K
